Eräänä aamuna Hertta huomaa, että viidentoista vuoden avioliitto on ohi ja hänestä on tullut yksinhuoltaja. On muututtava superäidiksi, jolla on miehen voimat, hevosen nopeus ja naisen äly.

Hertta vannoo, että ei ota uutta miestä. Mutta sitten vastaan astelee turvallinen Tero, ja kohta ollaan jo perustamassa kahden aikuisen, kolmen murrosikäisen ja kahden kissan uusperhettä.

Onnellista yhteistä elämää varten hankitaan omakotitalo Keravalta. Mutta kun lasten sanat sujahtelevat kuin myrkkytikarit ja kissat sähisevät toisilleen, Hertan päässä takoo mantran lailla: elämä ei voi olla kovin huonossa jamassa, jos keittiöön mahtuu ruokapöytä.